İBuenas ondas!

Tässä se nyt tulee – uunituore ja ihka ensimmäinen blogipostaukseni täältä Chilen Valparaísosta. Tosiaan, tasan viikko on jo ehtinyt vierähtää siitä kun saavuin tänne Valpoon ah-niin-virkistävän 30-tuntisen matkan päätteeksi. Onnekseni minulla on myöhäiselle päivitykselle parempiakin tekosyitä kuin laiskuus tai kiire, sillä ennen sopivan adaptorin löytämistä en pystynyt kannettavaani täällä lataamaan. Seuraavassa kuitenkin viimeisimmän viikkoni kuulumisia ja kohokohtia tiivistetysti.

Kuten arvata saattaa, ensimmäinen viikko täällä on vierähtänyt aika lailla paikkaan tutustuessa ja käytännön asioita hoitaessa. Jo heti toisena päivänäni menimme chileläisen tutorini ja tutorryhmäni kanssa rekisteröimään viisumini, toisena päivänä tutustuimme yliopistoon ja kolmantena päivänä ilmoittauduimme koulun järjestelmässä kursseille. Uusi yliopistoni on juuri niin vaikuttava kuin kuvissa näyttää - korkea kivirakennus jyrkänteellä Tyynenmeren rannalla - ja esimerkiksi pääruokalasta koulun katolta voi ihailla niin merta kuin kaupunkiakin. Vaikutuksen tekivät myös koulun lukuisat, ilmaisiksi käytettävissä olevat urheilutilat ilmaisista tanssitunneista uima-altaaseen. Itse koulun aloittamisen ajatteleminen aiheutti kuitenkin hienoista hengenahdistusta, sillä opiskelu on kokonaan espanjaksi ja paikalliset täällä puhuvat espanjaa luotijunaakin nopeammin.

Universidad Tecnica Federico Santa Marian tuta-siipi ;)

Yksi viikon tärkeimmistä asioista luonnollisesti oli asunnon etsintä, sillä olin varannut hostellin vain muutamalle yölle. Onneksi en ollut ongelmani kanssa yksin, ja pian päätimmekin etsiä asunnon yhdessä erään saksalaisen vaihtarin kanssa. Asuntoja löytyi helposti kadulla olevien ilmoitusten ja kavereiden vinkkien avulla, joten itse etsimistä vaikeammaksi asiaksi osoittautui tietää, mitä haluaa: opiskelijoita asuu täällä niin itse Valparaísossa, viereisessä Viña del Marissa kuin näiden kahden kaupungin välimaastossakin, eikä valinta paikkojen välillä ole itsestään selvä. Viimekädessä teimme päätöksemme chileläisten asuttaman, koulun lähellä sijaitsevan talon ja keskustan opiskelijoille huoneita vuokraavan hostellin välillä. Lopulta voiton vei keskusta lähinnä asunnon hulppean kattoterassin ansiosta, ja paikka onkin vaikuttanut heikkoa nettiä lukuun ottamatta mukavalta – mitäpä sitä muuta voisi odottaakaan, jos asuu iloisella kukkulalla paratiisilaaksossa (Cerro Alegre en Valparaíso) ;). Minun ja saksalaisen kaverini lisäksi talossa asuu ainakin yksi chileläinen opiskelija, joten espanjaakin saamme varmasti harjoitella riittämiin.

Iloisen kukkulan maisemia

Vaikka viikon aikana on tullut hoidettua paljon käytännön asioitakin, on se tuntunut melko lomalta. Hieman yllättäen meillä ei torstain jälkeen ollut enää orientaatio-ohjelmaa, ja niinpä päivät ovat kuluneet muihin vaihtareihin ja kaupunkiin tutustuen. Valparaíson keskustan värikkäiden taiteilijakorttelien lisäksi olen ehtinyt vierailla rantalomakohde Viñassa ja kauempana lahdella sijaitsevassa Concónissa, jossa kävimme parin muun vaihtarin kanssa ihailemassa merenrannalla sijaitsevia dyynejä ja viettämässä muutama tunti rannalla. Vaihtariporukalla olemme käyneet myös esimerkiksi merellä kajakoimassa ja ihmettelemässä samalla rannan lähellä loikoilevia merileijonia. Yöelämääkin on tullut nähtyä niin Viñassa kuin Valpossakin, sillä vaihtareille järjestettyjen rantabileiden lisäksi lähdimme perjantaina katsastamaan pienemmällä porukalla paikallista elämänmenoa. Tunnelma ainakin vierailemallamme terassilla kaupungin yllä oli loistava, ja illan edetessä huomasin ennen pitkää opettelevani chileläistä slangia paikallisen kaveriporukan avustuksella.

Concónin dyynejä - taustalla Valparaíso

Valpon merileijonia

Kaiken kaikkiaan siis tähän mennessä tunnelmat ovat olleet loistavat – buenas ondas, kuten chileläiset asian ilmaisevat. Kaupunki on uskomattoman kaunis, ja kaduilla ja kuppiloissa aikaansa viettävät chileläiset tekevät siitä eloisan mutta samalla rennon. Tunnelmia näin alussa on parantanut myös halpa hintataso sekä aamusta iltaan paistava aurinko, joka vie mielestä viimeisimmätkin kylmien suihkujen tai hitaan netin aiheuttamat ärsytykset. Myös muut opiskelijat ovat vaikuttaneet todella mukavilta, ja kuuden hengen porukalla olemme jo ehtineet varata lennot vaellusmatkalle Patagoniaan, Etelä-Chileen, huhtikuun alussa. Yhtä kaikki tuntuu, että tästä on hyvä aloittaa varsinaiset opiskelut – kirjoitan niistä lisää sitten seuraavassa. Palaamisiin!