Hätätilasta toiseen

Viimeksi lupailin päivitteleväni tällä kertaa kuulumisiani Etelä-Chilen reissustani, mutta vaikka matkalta olen palannutkin, jätän matkakuvat ja -kertomukset seuraavaan viestiin. Valparaísossa on nimittäin jälleen hätätila - tällä kertaa mittavan tulipalon vuoksi. Tapahtuma on ilmeisesti taas yltänyt Suomenkin uutisiin, joten kohta kai käy tämä blogin pitäminen turhaksi, kun kuulumiseni voi lukea suoraan uutisista ;).

Tulipalo alkoi siis neljän aikaa iltapäivällä lauantaina, ja pahimmat lieskat leiskuivat lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Itse tulipalo jäi minulta näkemättä, sillä palasimme Patagoniasta Santiagoon niin myöhään lauantaina, että päätimme nukkua yö Santiagon lentokentällä ennen paluuta Valparaísoon. Kokonaisuudessaan tulipalo tuhosi kuitenkin noin 500 taloa, tappaen 16 ihmistä ja jättäen kodittomaksi tuhansia. Kuuman ilman ja tuulen vuoksi tulipaloja on syttynyt uudestaan useilla alueilla, mutta ainakin näillä näkymin palon leviäminen on saatu pysäytettyä.

Pahiten tulesta kärsineet kukkulat ovat ylhäällä kaupungin rajalla ja usean kilometrin päässä kodistani, joten välitöntä vaaraa minulle ei ole koitunut. Paloalueita ei myöskään näe kodiltani, joten tunnelmat ovat melko seesteiset (ellei katso TV:stä jatkuvasti esitettäviä, paniikkia lietsovia kuvia sammutustöistä, joiden näkemisen jälkeen jotkin tutuistani valmistautuivat evakuoimiseen jo meidänkin alueellamme). Paloalueiden kaukaisuudesta huolimatta ei tarvitse olla Sherlock keksiäkseen, ettei kaupungissa ole kaikki kunnossa: ilma on savuista, tuhkaa sataa taivaalta, hälytysajoneuvojen sireenit ja tulipaloa sammuttavien helikoptereiden äänet kaikuvat ympärillä ja liikenne on tukkoista. Yksi selvimmistä merkeistä on myös hätätilan vuoksi kaupungissa järjestystä ylläpitävät merijalkaväen sotilaat, jotka partioivat kaduilla tankeissa ja aseet käsissään luoden ainakin omasta mielestäni hieman pelottavan ilmapiirin.

Jälleen kerran luentomme ovat peruutettu katastrofin vuoksi (ensimmäinen tenttikin jäi mukavasti välistä), ja päivän sana on vapaaehtoistyö: lähes kaikki opiskelijat ovat auttamassa joko avustusten jakamisessa, kodittomien majoituskeskuksissa tai ylhäällä kukkuloilla paloalueiden raivauksessa. Omakin aikani on kulunut enemmän tai vähemmän kokonaan avustustöissä, ensin sunnuntai-iltana ruoan ja veden kantamisessa avustuskeskuksissa ja myöhemmin tänään maanantaina ihmisten lahjoittamien vaatteiden lajittelussa ja paloalueen raivaustöissä. On ollut hieno kokemus olla auttamassa ja yhteishenki vapaaehtoistyöntekijöiden kesken on todella hyvä, mutta työn tehokkuus vaihtelee paljon. Vapaaehtoisia on joka paikassa tuhansittain eikä organisointi meinaa riittää suurien ihmismassojen ohjaamiseen, joten monesti auttajia (tai ”katastrofituristeja”) on aivan liian paljon eikä kukaan oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä. Tämä ei luonnollisesti ole kovin toivottua, ja tilanteen parantamiseksi vapaaehtoisista kerätäänkin erilaisia listoja ja viranomaiset alkavat esimerkiksi huomisesta lähtien rajoittaa liikennettä sen tukkeutumisen estämiseksi. Muiden opiskelijoiden tapaan jatkan avustustöitä seuraavina päivinä ainakin siihen asti, kun luennot ja tentit taas jatkuvat.

Itselleni tämä on ensimmäinen kerta vastaavanlaisella katastrofialueella, ja vaikka tapahtuma itsessään on tietysti valitettava, on ollut hienoa nähdä menetysten synnyttämä yhteishenki. Tuntuu, että koko kaupunki on jaloillaan auttamassa ja esimerkiksi ruoka- ja vaatelahjoituksia on kertynyt lyhyessä ajassa valtavasti. Vapaaehtoistyön lisäksi yhteishengen voi aistia esimerkiksi ajoneuvoihin kirjoitetuista rohkaisuista kuten ”Voimia, Valparaíso”. Tapahtuma näyttää todella koskettaneen kaikkia, vaikka itseni tavoin tietysti suurin osa on onneksi välttynyt suorilta vaikutuksilta.

Kuvia minulla ei valitettavasti itse tulipaloalueelta ole enkä sellaisia ole juuri halunnut paikan päällä räpsiä, joten visuaalisen puolen suhteen saa kääntyä Googlen tai Helsingin Sanomien puoleen. Seuraavassa päivityksessä piakkoin luvassa kuitenkin kertomuksia ja kuvia Patagonian matkalta, siispä näissä tunnelmissa ensi kertaan!